Constructing the idea of Karelia – once again

First of all I would like to wish a successful and happy year 2014 to all!

Aluksi toivotan kaikille menestyksellistä ja onnellista vuotta 2014!

I. In English

II. Suomeksi

I. Eager and prolific researchers of the Joensuu Campus (at the University of Eastern Finland) have produced a new and challenging work dealing with the transnational  Karelia. The editor of the collection, the Director of the Karelian Institute Pekka Suutari has named the collection “Karjala-kuvaa rakentamassa” (Constructing the image of Karelia), but maybe more apt name should be “Many interpretations of Karelia”. The volume has been published by the highly ranked Finnish Literature Society (SKS). 

Many monographs and articles on the Karelia issue have been published before,  but the borderland still is a very current and fruitful research subject also for new academic generations. The renaissance of regional  politics of the EU after the 1970s have increased the number of regional studies at European universities and the interest in Karelia has strengthened as well. The Karelian Institute focusing on Finnish-Russian  border and cultural issues was established in 1971 at the University of Joensuu (presently the University of Eastern Finland, UEF) and  the Aleksanteri Institute for Russian studies at the University of Helsinki in 1996. More over, UEF opened a Centre of Russian and Border Studies (VERA) in 2013. So, Karelia will also in the future be an important research topic and focus area at UEF.

The authors of the volume have mainly used previously known sources but asked new questions, used fresh approaches and made interesting interpretations which offers many refreshing views on the historical places and spaces of the Russian and Finnish Karelia. Karelia has been seen in the articles from the three viewpoints;  as cultural experiences, languages and multifaceted regional histories.  The authors of the introduction have underlined that Karelia has been reconstructed over and over again through the daily discursive discussions, and that the texts in question are parts of the broader ‘history culture’ of Karelia. 

The collection is an interdisciplinary (produced in the terms of history, ethnology, folklore and literature, religion, music and language studies) work,  by authors from the university towns of Joensuu, Helsinki and Oulu in Finland, Tallinn in Estonia and Petrozavodsk in Russia.

The authors of the articles are wellknown specialists of the Karelian issues: Professor Seppo Knuuttila, Researcher of literature Jaan Õispuu, Director of the Regional Carelicum Museum, Ethnologist Tarja Raninen-Siiskonen, Lector Raija Pyöli, Professor Tapio Hämynen, Historian Kati Parppei, Planner Tiina Juurela, Historian Olga Iljuha, Historian Yury Shikalov, University lector Niina Kunnas, Researcher of literature and language Denis Kuzmin, Professor Marjatta Palander, Professor Pekka Zaikov, Philologist Milla Uusitupa, Professor Kimmo Katajala, Specialist of Karelian language Timoi Munne, Historian Ismo Björn, Professor Pekka Suutari and Professor Maria Lähteenmäki

See more details: Karjala-kuvaa rakentamassa. Toim. Pekka Suutari. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1389. Helsinki 2013. 453 s. Price 39 e: https://kirjat.finlit.fi/


Karjala-kuvaa rakentamassa - jälleen kerran

II. Innokkaat ja tuotteliaat Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen tutkijat ovat julkaisseet Karjalan ystävien iloksi uuden teoksen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arvostetussa tutkimus-sarjassa. Kirjan toimittaja, Karjalan tutkimuslaitoksen johtaja Pekka Suutari on nimennyt artikkelikokoelman "Karjala-kuvaa rakentamssa", mutta yhtä hyvin otsikko voisi olla 'Monitulkintainen Karjala'.  

Karjalasta on kirjoitettu paljon sekä monografioita että artikkeleita, mutta silti alati ajankohtainen ja tutkimuksellisesti hedelmällinen aihe, ylikansallinen Karjalan alue, kiinnostaa aina vain uusia tutkijaikäpolvia. Karjala-tutkimus on kasvanut muun aluetutkimuksen vanavedessä etenkin 1970-luvulta lähtien, jolloin EU:n uusi aluepolitiikka valtasi alaa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kuvaavasti Karjalan tutkimusinstituutti perustettiin silloiseen Joensuun yliopistoon 1971 ja Venäjä-tutkimukseen keskittynyt Aleksanteri-intituutti 1996 Helsingin yliopiston yhteyteen. Viime vuonna, sylksyllä 2013, Itä-Suomen yliopiston yhteyteen avattiin Venäjä ja raja tutkimuskeskus (VERA). Kuten näistä instituuteista jo voidaan päätellä, Karjala-tutkimus tulee jatkossakin olemaan Itä-Suomen yliopiston yksi painoalueista.

Käsillä olevan kokoelman kirjoittajat ovat hyödyntäneet artikkelissaan pääosin jo aiemmin tunnettuja lähteitä, muta kysyneet niiltä uusia kysymyksiä ja käsitelleet aiheitaan uusista, virkistävistä näkökulmista. Teoksen kolme painopistettä ovat Karjalan historioissa, kielissä ja kulttuureissa. Kirjan johdannon kirjoittaneet korostavat, että tekstit ovat osa laajempaa Karjalan historiakulttuuria, ja että Karjalaa tuotetaan aina vain uudelleen arkipäivän diskursiivisessa puhunnassa. Teos on monitieteinen (historia, kansatiede, kansanperinteen ja kirjallisuuden tutkimus, uskontotiede ja musiikin tutkimus sekä kielitieteet). Kirjoittajat ovat sellaisista yliopistokaupungeista kuin Helsinki, Joensuu, Oulu sekä Petroskoi ja Tallinna.

Kirjailijakaartiin kuuluu lukuisia Karjala-tutkimuksen tunnettuja nimiä: Professori Seppo Knuuttila, kirjallisuudentutkija Jaan Õispuu, kansatieteilijä Tarja Raninen-Siiskonen, lehtori Raija Pyöli, professori Tapio Hämynen, Historiitsija Kati Parppei, suunnittelija Tiina Juurela, historioitsija Olga Iljuha, historioitsija Yury Shikalov, yliopistolehtori Niina Kunnas, kulttuuri- ja kielitieteilijä Denis Kuzmin, professori Marjatta Palander, professori Pekka Zaikov, kielitieteilijä Milla Uusitupa, professori Kimmo Katajala, karjala-kielen tutkija Timoi Munne, historioitsija Ismo Björn, professori Pekka Suutari and professori Maria Lähteenmäki.

Katso lähemmin: Karjala-kuvaa rakentamassa. Toim. Pekka Suutari. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1389. Helsinki 2013. 453 s. Hinta 39 e: https://kirjat.finlit.fi/