Tekstejä tutkijan arkistosta/Archive:

30.12.2021

Näin Norja vallattiin

 Viime aikoina olemme huolestuneena seuranneet naapuri-imperiumimme uhoilua. Meille suomalaisille militaristiset uutiset eivät liity vain eteläiseen Ukrainaan tai suurvaltakiistaan, vaan Suomessa uhka-puheet koetaan aina vavahduttavasti yksin jo historiallisista syistä.

Huolestuneessa mielentilassa silmiini osui historiallisia dokumentteja, jossa suomalainen konsuli kertoo Norjan oloista huhti-toukokuussa 1940 eli siitä, miten natsi-Saksan joukot työntyvät heikosti varustautuneeseen Norjaan. Ohessa otteita raporteista. Niissä konsuli kertoo sodan aiheuttamista ongelmista, pakoilustaan Oslosta ja yrityksistään pitää yhteyttä Norjan ulkoministeriöön ja poliitikkoihin.

 

Heikko puolustus

-”Norjalaiset vetosivat talven kuluessa, kun oli kysymys Suomen auttamisesta [talvisodan aikana], siihen, että Norja on aseistariisuttu, sillä ei ole armeijaa eikä koulutettuja sotilaita. Norja on pitänyt yllä vain puolueettomuusvartiota ja sellaisen se vain tarvitseekin, siinä eräitten hallitusmiesten kanta vielä muutamia viikkoja ennen Saksan hyökkäystä. Tilanne oli sodan ensimmäisinä päivinä viheliäisen surkea.”

-”Huhtikuun 11 p:nä oli hallitus melkein kokonaisuudessaan Ruotsin puolella, niin myös kuningas oli 1/2 tunnin ajan, seikka, joka on pidettävä salassa, koska Ruotsin olisi ollut internoitava hänet rajalla.”

-”Norjan laivasto tuotti saksalaislaivastolle suuria tappioita sodan ensimmäisenä päivänä, mutta rannikkolinnoitukset, joiden olisi pitänyt voida estää saksalaisten laivojen tunkeutuminen vuonoihin, olivat osittain miehittämättömiä, osittain ne nukkuivat. Puolustuslaitosta, joka tosin oli heikko, ei oltu edes saatettu vaarasta tietoiseksi.”

-”Puolustuslaitos kokonaisuutena oli laiminlyöty ja ulkopoliittinen johto oli epätodellisessa teoreettisuudessaan saattanut maan asiat siihen, että puolustuksen järjestämiseen mitä edullisimmissa maantieteellisissä olosuhteissa ei ollut riittävästi aikaa.”

-”Joitakin esteitä rakennettiin teiden poikki, kivilohkareita vyörytettiin vuorenseinämiltä teille ja siltoja räjäytettiin, mutta itsepäinen ja tiukka tällaisten paikkojen puolustaminen jäi suorittamatta.”

 

Suurvalta Englanti petti Norjan

-Norjan hallituksessa uskottiin, että ”Englanti saa maksaa kaiken, Norjan tarvitsee vain antaa englantilaisten taistella maakamarallaan, onhan sota ennen kaikkea sotaa Brittiläisen imperiumin olemassaolosta.”

-”Ensimmäiset englantilaiset joukot olivat olleet kehnoja ja taistelukyvyttömiä. Ne olivat heti ensimmäisessä taistelussa menettäneet kokonaan rohkeutensa ja pötkineet pakoon sellaisessa epäjärjestyksessä, että paniikki oli tarttunut norjalaisiinkin, jotka kuitenkin siihen saakka olivat osoittaneet rohkeutta ja kuntoa.”

-”Saksalaisten saatua haltuunsa tärkeimmät satamakaupungit, suurimmat asevarikot ja kaikki lentokentät, oli sotilaallinen tilanne toivoton ilman voimakasta ulkoa tulevaa apua. Avun saannin lupauksista ei ollutkaan puutetta ja niihin luottaen hallitus koetti löytää piilopaikan, jossa se olisi voinut turvallisesti odotella tilanteen muuttumista sille edullisemmaksi.”

-”On ymmärrettävää, että paikasta toiseen ajettu hallitus, jolla ei ole käytettävissään asioita tuntevaa virkamieskuntaa, osoittautuu avuttomaksi.”

 

Suomalaiset pakenevat Oslosta

-”Huhtikuun 9 p:nä Hamariin ja sieltä yötä myöten Elverumiin ja edelleen Nybergsundiin. 10-11 p:nä Nybergsundissa, missä saimme kokea pommituksen, jonka aikana totesimme saksalaisten käyttävän konekivääritulta siviilikohteita ja siviiliväestöä vastaan.”

-”Ministeri Neuman, jolla juutalaisena oli syytä pelätä joutumista saksalaisten käsiin, lienee onnellisesti päässyt takaisin Ruotsiin.”

-”Moldessa, missä kuningas, kruununprinssi ja hallitus olivat huhtik. 30 p:n aamuun saakka, jouduimme joka päivä olemaan ankarien pommitusten ja kaupungin keskustan täydellisen tuhon todistajina ja viettämään suurimman osan aikaa metsissä puiden ja kivien tarjoamissa pommisuojissa. 19 p:n iltana saimme kautta rantojen tiedon kuninkaallisten, hallituksen sekä Englannin ja Ranskan lähetystöjen paosta englantilaisella sotalaivalla tuntemattomaan paikkaan.”

-”Koettuamme 30. päivän vastaisena yönä raivokkaan ilmahyökkäyksen ja kun kolmeen vuorokauteen ei ollut nukkumisesta ollut juuri puhettakaan, pidimme viisaampana siirtyä syrjään Molden välittömästä läheisyydestä, missä olimme joutuneet asumaan paikallisen piiriesikunnan kanssa saman katon alla, ja matkasimme Aureholm-nimiseen pieneen Atlannin saareen.”

-”Suunnittelimme purjehdusta kalastajaveneellä Pohjois-Norjaan, mutta luovuimme näistä suunnitelmista, kun sotilasviranomaisilta kuulimme neuvotteluja käytävän norjalaisten joukkojen antautumisesta.”

 

Paluu Osloon

-”Kahden päivän ajon jälkeen hävitettyjen kaupunkien ja kylien ohi ja sivu räjäytettyjen siltojen, joiden tilalle saksalaiset olivat muutamissa päivissä rakentaneet tilapäisiä puusiltoja, saavuimme vaikeuksia kohtaamatta [toukokuun] t. k . 6 p:n iltana takaisin Osloon, mistä neljä viikkoa sitten olimme lähteneet siinä uskossa, että Norja kahden suurvallan auttamana pystyisi tekemään ainakin sellaista vastarintaa, että koko maan valtaaminen olisi saksalaisillekin ylivoimainen tehtävä.”

 

Saksalaiset miehittäjät

Saksalaiset levittäytyivät nopeasti Norjaan Narvikia myöden. Huhtikuun 10. päivänä arveltiin joukkoja olevan Norjassa noin 40 000, 26. huhtikuuta jo 60 000 miestä.

-”Tuhansia ja taas tuhansia [saksalaisia] miehiä heitetään maahan, joka jo on käytännöllisesti katsoen Saksan vallassa ja jonka pohjoisimman kaistaleen valtaamiseen ei tarvita divisioneja.”

-”Osloon saavuttuani olen diplomaattitaholta kuullut sellaisenkin ’tiedoksi’ mainitun arvelun. että Saksa aikoisi, ellei Norja pian alistu ja lopeta vastarintaa, antaa Venäjän tehtäväksi tunkeutua Pohjois- Norjaan.”

-”Saksalaiset kuljettavat Ruotsin lähettilään tietojen mukaan suuria joukko-osastoja myös Ruotsin rajaa kohti.”

-”Ruotsiin kohdistuva uhka on ilmeinen. Niin Ruotein kuin Suomenkin kannalta olisi kenties suotavinta, että Norja nykyvaiheessa alistuisi Tanskan kohtaloon” eli Saksan miehittämäksi.

- ”Vastarintaa pidetään hyödyttömänä ja sanomalehdistö melkein poikkeuksetta on muuttunut englantilaisvastaiseksi. Viimeksimainittu ilmiö johtuu luonnollisesti osittain saksalaisesta sensuurista, joka yhdenmukaistaa lehdistön.”

 

Norjan kohtalo vei Suomea Saksan syliin

-”Hallitusjärjestelmien erilaisuudesta ja muista periaatteellisista vaikeuksista huolimatta olisi Ruotsin ja Suomen nähdäkseni turvauduttava Venäjän taholta uhkaavaa vaaraa vastaan tinkimällä, mikäli välttämätöntä, puolueettomuudestaan sen suurvallan [Saksan] hyväksi, joka yksin voi olla Venäjälle uhkana ja Ruotsille ja Suomelle tukena.”

                                                                    ***

Edellä esitetyt katkelmat kertovat karua kieltä pohjoisen pienen maan kohtaloista uusia aluelaajennuksia hamuavien suurvaltojen sodankäynneissä. Liiallinen luottamus sotilasliittoumiin vei Norjan puolustuskyvyttömään tilaan. Saksa valtasi lopulta myös Ruijan toukokuussa 1940, ja Suomi sai Saksan maanaapurikseen. Siitä alkoikin sitten uusi raskas tarina. Norjan tapausta luodattaessa näyttää siltä, että oma apu on paras apu, vaikka verkostoituminen onkin strategisesti erittäin tärkeää.

Näin uuden vuoden 2022 kynnyksellä voimme pienenä maana vain toivoa, että suurvaltojen uhoilu rajoittuu vain vihapuheeseen.

Tästäkin huolimatta, PAREMPAA UUTTA VUOTTA kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti